10 LUKU.

Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät,
jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat, Miika 7:3.
2. vääntääksensä vaivaisten asian
ja riistääksensä minun kansani kurjilta oikeuden,
että lesket joutuisivat heidän saaliiksensa
ja orvot heidän ryöstettäviksensä! 2 Moos. 23:6. 5 Moos. 16:19. 24:17. 27:19.
3. Mutta mitä te teette koston päivänä,
rajumyrskyssä, joka tulee kaukaa?
Kenen turviin pakenette apua saamaan
ja minne talletatte tavaranne? Sananl. 1:26.
4. Ei muuta kuin vaipua vangittujen joukkoon
tai kaatua surmattujen sekaan.
Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut,
ja vielä on hänen kätensä ojennettu. Jes. 5:25. 9:11,16,20.

5. Voi Assuria, joka on minun vihani vitsa
ja jolla on kädessään minun suuttumukseni sauva! Jes. 36:1.
6. Minä lähetän hänet
jumalattoman kansakunnan kimppuun,
käsken hänet vihastukseni kansaa vastaan
saalista saamaan ja ryöstöä ryöstämään
ja tallaamaan sitä kuin katujen lokaa. Ps. 18:43. 83:11. Jes. 5:25. Miika 7:10.
7. Mutta hän ei ajattele niin,
se ei ole hänen sydämensä aivoitus,
vaan hänen sydämensä halu on hävittää
ja tuhota kansoja paljon.
8. Sillä hän sanoo:
"Eivätkö minun päämieheni ole kaikki kuninkaita?
9. Eikö käynyt Kalnon niinkuin Karkemiin,
eikö Hamatin niinkuin Arpadin
ja Samarian niinkuin Damaskon? 2 Kun. 18:34. Jes. 36:19. 37:11.
10. Niinkuin minun käteni on saavuttanut
epäjumalien valtakunnat,
joiden jumalankuvat olivat paremmat
kuin Jerusalemin ja Samarian —
11. niin enkö minä tekisi Jerusalemille
ja sen epäjumalankuville,
samoin kuin minä tein Samarialle
ja sen epäjumalille?"

12. Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan. 2 Kun. 19:35. Jes. 37:36.
13. Sillä hän sanoo:

"Oman käteni voimalla minä sen tein
ja viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen.
Minä siirsin kansojen rajat
ja ryöstin heidän aarteensa
ja puskin kumoon kuin härkä valtaistuimella-istujat.
14. Minun käteni tavoitti kansojen rikkaudet
niinkuin linnun pesän;
ja niinkuin hyljätyt munat kootaan,
niin minä olen koonnut kaikki maat,
eikä ketään ollut, joka olisi siipeä räpyttänyt
tai nokkaa avannut ja piipittänyt."

15. Korskeileeko kirves hakkaajaansa vastaan,
tai suurenteleeko saha heiluttajaansa vastaan?
Ikäänkuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa
ja sauva saisi koholle sen, joka ei ole puuta!
16. Sentähden Herra, Herra Sebaot,
lähettää hänen lihavuuteensa näivetystaudin,
ja hänen kunniansa alle syttyy tuli niinkuin tulipalo.
17. Israelin valkeus on tuleva tuleksi
ja hänen Pyhänsä liekiksi,
joka polttaa ja kuluttaa hänen ohdakkeensa
ja orjantappuransa yhtenä päivänä
18. ja hänen metsänsä ja puutarhansa ihanuuden,
hamaan luihin ja ytimiin,
ja hän tulee riutuvan sairaan kaltaiseksi.
19. On helppo lukea ne puut,
jotka jäävät hänen metsästänsä jäljelle;
poikanen voi ne kirjoittaa muistiin.

20. Sinä päivänä ei Israelin jäännös
eivätkä Jaakobin heimon pelastuneet
enää turvaudu lyöjäänsä,
vaan totuudessa he turvautuvat Herraan,
Israelin Pyhään. 2 Kun. 16:7.
21. Jäännös palajaa, Jaakobin jäännös,
väkevän Jumalan tykö.
22. Sillä vaikka sinun kansasi, Israel,
olisi kuin meren hiekka,
on siitä palajava ainoastaan jäännös.
Päätetty on hävitys,
joka tulee, vanhurskautta tulvillaan. Room. 9:27.
23. Sillä hävityksen ja tuomiopäätöksen
panee Herra, Herra Sebaot, toimeen kaikessa maassa. Jes. 28:22.

24. Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, näin: "Älä pelkää, minun kansani, joka Siionissa asut, Assuria, kun hän sinua vitsalla lyö ja kohottaa sauvansa sinua vastaan Egyptin tavalla.
25. Sillä lyhyt hetki vielä, niin suuttumus täyttyy, ja minun vihani kääntyy hävittämään heidät."
26. Ja Herra Sebaot heiluttaa ruoskaa häntä vastaan, niinkuin silloin, kun Midian lyötiin Oorebin kalliolla, ja hänen sauvansa on ojennettuna meren yli, ja hän kohottaa sen niinkuin muinoin Egyptiä vastaan. 2 Moos. 7:19. 14:26. Tuom. 7:25. Jes. 9:3.

27. Sinä päivänä heltiää hänen kuormansa
sinun hartioiltasi
ja hänen ikeensä sinun niskaltasi,
sillä ies särkyy lihavuuden pakosta.

28. Hän tulee Aijatiin, kulkee Migronin kautta,
jättää kuormastonsa Mikmaaseen;
29. he kulkevat solatien poikki:
"Geba on yöpaikkamme".
Raama vapisee, Saulin Gibea pakenee.
30. Huuda kimakasti, tytär Gallim!
Kuuntele, Laisa! Poloinen Anatot!
31. Madmena menee pakoon,
Geebimin asukkaat saattavat tavaransa turviin.
32. Vielä samana päivänä hän pysähtyy Noobiin,
hän kohottaa kätensä tytär Siionin vuorta,
Jerusalemin kukkulaa, vastaan —
33. katso, silloin Herra, Herra Sebaot,
katkaisee hänen latvansa kauhistavalla voimalla,
vartevat rungot kaadetaan,
ja korkeat kukistuvat. Jes. 9:13. Aam. 2:9.
34. Metsän tiheikkö hakataan kirveellä maahan,
ja Libanon kaatuu Voimallisen edessä.