Jesaja

63 LUKU.

Pakanakansoille kostetaan. Katuvan Israelin rukous.

Kuka tuolla tulee Edomista,
tulipunaisissa vaatteissa Bosrasta,
tuo puvultansa komea, joka uljaana astelee
suuressa voimassansa?
"Minä, joka puhun vanhurskautta,
joka olen voimallinen auttamaan." Jes. 34:6.
2. Miksi on punaa sinun puvussasi,
miksi ovat vaatteesi kuin viinikuurnan polkijan? Ilm. 19:13.
3. "Kuurnan minä poljin, minä yksinäni,
ei ketään kansojen joukosta ollut minun kanssani;
minä poljin heidät vihassani,
tallasin heidät kiivaudessani,
ja niin pirskui heidän vertansa vaatteilleni
ja minä tahrasin koko pukuni.
4. Sillä koston päivä oli minun mielessäni
ja minun lunastettujeni vuosi oli tullut. Jes. 34:8. 61:2. Jer. 51:6.
5. Ja minä katselin, mutta ei ollut auttajaa,
ja minä ihmettelin, kun ei kukaan tueksi tullut.
Silloin minun oma käsivarteni minua auttoi,
ja minun vihani minua tuki. Jes. 59:16.
6. Ja minä tallasin kansat vihassani
ja juovutin heidät kiivaudellani;
minä vuodatin maahan heidän verensä." Jes. 19:14. 24:20. Jer. 48:26.

7. Herran armotöitä minä julistan,
Herran ylistettäviä tekoja,
kaikkea, mitä Herra on meille tehnyt,
suurta hyvyyttä Israelin heimoa kohtaan,
mitä hän on heille osoittanut laupeudessansa
ja suuressa armossansa. Ps. 103:1. 105:5.
8. Ja hän sanoi: "Ovathan he minun kansani,
he ovat lapsia, joissa ei ole vilppiä";
ja niin hän tuli heille vapahtajaksi.
9. Kaikissa heidän ahdistuksissansa
oli hänelläkin ahdistus,
ja hänen kasvojensa enkeli vapahti heidät.
Rakkaudessaan ja sääliväisyydessään
hän lunasti heidät,
nosti heitä ja kantoi heitä
kaikkina muinaisina päivinä. 2 Moos. 13:21. 14:19. 23:20,23. 32:34. Jes. 46:4.
10. Mutta he niskoittelivat
ja saattoivat murheelliseksi hänen Pyhän Henkensä;
ja niin hän muuttui heidän viholliseksensa,
hän itse soti heitä vastaan. Ef. 4:30.
11. Silloin hänen kansansa muisti muinaisia päiviä,
muisti Moosesta:
Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä,
heidät ynnä hänen laumansa paimenen?
Missä on hän, joka pani tämän sydämeen
Pyhän Henkensä; 2 Moos. 14:29. 4 Moos. 11:25. Ps. 77:21.
12. hän, joka antoi kunniansa käsivarren
kulkea Mooseksen oikealla puolella,
joka halkaisi vedet heidän edestänsä
tehdäkseen itsellensä iankaikkisen nimen;
13. hän, joka kuljetti heitä syvyyksissä
niinkuin hevosia erämaassa,
eivätkä he kompastelleet?
14. Niinkuin karja astuu alas laaksoon,
niin vei Herran Henki heidät lepoon.
Niin sinä olet kansaasi johdattanut,
tehdäksesi itsellesi kunniallisen nimen.
15. Katsele taivaasta,
katso pyhyytesi ja kirkkautesi asunnosta.
Missä on sinun kiivautesi ja voimalliset tekosi?
Sinun sydämesi sääli ja sinun armahtavaisuutesi
ovat minulta sulkeutuneet. 5 Moos. 26:15. Ps. 80:15.
16. Sinähän olet meidän isämme,
sillä Aabraham ei meistä tiedä
eikä Israel meitä tunne:
sinä, Herra, olet meidän isämme;
"meidän Lunastajamme" on ikiajoista sinun nimesi. Saarn. 9:5. Jes. 43:3,11. 64:8. Mal. 2:10.
17. Miksi sallit meidän eksyä pois
sinun teiltäsi, Herra,
ja annoit meidän sydämemme paatua,
niin ettemme sinua pelkää?
Palaja takaisin palvelijaisi tähden,
perintöosasi sukukuntain tähden. 2 Moos. 32:13.
18. Vähän aikaa vain sinun pyhä kansasi
sai pitää perintönsä;
meidän ahdistajamme ovat tallanneet sinun pyhäkkösi. Ps. 74:7. 79:1.
19. Me olemme niinkuin ne,
joita sinä et ole ikinä hallinnut,
olemme, niinkuin ei meitä olisi otettu sinun nimiisi.